Viimeiset hetket Van Cityssä

Viimeisen työpäivän kunniaksi mut oltiin määrätty töihin jo kuudelta. Pääsin taas heräämään ennen viittä ja hyppäämään viiden aikoihin bussiin, jolla pääsisin ajoissa töihin. Lauantaina Vancouverissa järjestettiin lululemonin sponssaama maratooni ja sen takia meillä olikin hieman kiirettä siinä kymmenen aikoihin kun maratooni loppui ja porukkaa alkoi tulemaan meille aamupalalle ja brunssille. Alkuaamun olin hostessina mutta ruuhkan tultua foodrunnerina.

Töiden jälkeen kävin ostamassa itselleni uuden matkalaukun, koska tuota tavaraa on kertynyt aikas paljon tässä kolmen kuukauden aikana. Illalla mentiin vielä Trout lakelle ulkoilmaelokuviin picinicille Katkan, Amelien ja sen ranskalaisten ystävien kanssa. Siellä pyöri Despiable Me. Leffan jälkeen juostiin reilu 10 korttelia että ehdittäisiin paikalliseen Alkoon ajoissa. Niiden järjestyksenvalvoja nauroi meille.

Koska kyseessä oli viimeinen viikonloppu Vanissa, eli myös viimeinen sunnuntai ja viimeinen mahdollisuus vihdoinkin käydä Food Cart Festivaleilla, lähdin sinne syömään brunssia. En osannut päättää mac'n cheesen ja hodareiden väliltä, joten otin sitten hodarin mac'n cheesellä. Tämän gourmet-aterian tarjosi food cart joka on ollut mukana Panun lempiohjelmassa Dragons Denissä. Olis ollu kiva kokeilla useampaakin food cartia, mutta yksin ei oikein jaksa syödä hirveesti.

Käväisin myös tekemässä viime hetken shoppailuja ennen kuin piti mennä kotiin valmistautumaan mun farewell dinneriin. Juhlistettiin siis mun lähtöä mun ravintolassa porukalla, meitä oli minä, Amelie, Hana, Katka ja Bill. Tuli syötyä toosi hyvin ja hyvää ruokaa että seuraavana päivänäkään ei ollut nälkä pitkään aikaan.

Red Velvet cake jota olin himoinnut jo viikkoja!

 Sunnuntaiyöllä päätin vielä lähteä geokätköilemään Olympic Villageen, koska olin lykännyt sitä niin pitkään. Päätin että jos en nyt mene, en pääse koskaan ja yöllä on vähemmän ihmisiä liikenteessä. Yritin löytää kolmea, mutta lopulta löysin vain yhden. Sitä yhtä ettiessä security-tyyppi tuli kysyyn oonko eksyksissä kun se oli kiinnittänyt muhun huomioo jo Olympic Villagessa ja tavotti mut istuskelemasta penkillä Science Worldin edestä. Vakuutin olevani kunnossa ja kerroin vain viettäväni viimeisiä hetkiä Vanissa.

Maanantaina aamusta lähdettiin Hanan ja Katkan kanssa seikkailemaan UBC:lle. Oli tosi ihanan oloinen alue. Käveltiin hieman ympäriinsä ja käytiin UBC Museum of Anthropologyssa tutustumassa alkuperäiskansojen kulttuureihin. Museokierroksen jälkeen Katka lähti töihin ja mä ja Hana etsittiin vielä pari geokätköä ennen kuin lähdettiin myös downtowniin.

Illalla meille tuli vielä perusporukkaa viettämään mun vikaa iltaa, eli Amelie ja Les, Shane ja pari muutakin joihin olin tutustunut vasta viimepäivinä, mutta en muistanut kuin yhden nimen siitä porukasta.

Pakkasin yöllä toisen matkalaukun jotta aamulle jäis vaan loppusiivous. Kyllä siinä aikaa meni kun piti sovittaa kilot sopivasti kasseihin, mutta olin yrittänyt tähdätä lähtöäni puol kahdeksi. Lopulta varttia vaille 2 soitin taksin viereiselle huoltoasemalle ja sillä kestikin ehkä kaksi minuutia tulla paikalle.

Kotimatka Suomeen sujui ongelmitta ja suunitelmien mukaan! Kotimatkalla Helsingistä piti kyllä heti ekana käydä syömässä Hesburgerissa...